Tavoitteena ainutlaatuinen työkaverikokemus?

Vuorovaikutusvastuu on kaiken ammattilaistyön lähtökohta. Jos mietit asiaa tarkemmin, huomaat, että lähes kaikki organisaation tavoitteet liittyvät jollakin tavalla vuorovaikutukseen. Vaikka toimiva vuorovaikutus ei olisikaan suora tavoite, se on kuitenkin useimmiten tärkein työväline tavoitteiden saavuttamiseen.

Asiakas- ja henkilöstökokemuksen välinen suhde on ilmiselvä. Kun asiakas on tyytyväinen, yritys ja sen henkilöstö voivat hyvin. Kun henkilöstö antaa parhaansa, myös asiakas arvostaa ammattilaispalvelua. Ilmiselvältä ja helpolta kuulostavaa. Käytännössä nöyryyttä, itsetutkiskelua ja jatkuvaa kehittymistä edellyttävää vuoropuhelua itsensä kanssa.

Hyvä vuorovaikutus ei kuulu vain johtajille, vaan kaikille työyhteisössä. Vuorovaikutusvastuuseen kuuluu, että osaat toimia vastuullisesti ja vaikuttavasti myös tilanteissa, joissa sinulta kysytään kärsivällisyyttä ja itsehillintää. Aina et kuitenkaan onnistu ja aiheutat pettymyksen sekä itsellesi että toiselle.

Vuorovaikutusvastuu vie eteenpäin

Kun mietit päivittäisiä vuorovaikutustilanteita, mieleesi nousee ehkä ne hetket, jotka sujuvat poikkeuksellisen hyvin tai tilanteet, jotka eivät menneetkään optimaalisella tavalla. Tapaat jatkuvasti ihmisiä, joiden kanssa sinulla on yhteiset intressit sekä henkilöitä, joiden kanssa et olekaan samoilla linjoilla.

Työntekijöinä ja työyhteisön jäseninä voimme hyvin arvioida, kuinka paljon resursseja ja yhteisön energiaa kuluu erilaisten vuorovaikutusongelmien peittelemiseen ja hoitamiseen. Odotamme työkaverilta helposti luotettavuutta, rehellisyyttä ja vastuunkantoa. Omat virheet voivat tuntua enemmän anteeksiannettavilta, kuin toisen, käsittämättömät tempaukset.

Arkipäivän työkaverisuhteissa toimimme pitkälle tunteittemme, kokemustemme ja uskomustemme varassa. Harvoin pysähdymme myöskään miettimään niiden oikeutusta.

”Se tyyppi on ärsyttävä.”

“Onhan hän ihan ammattilainen, mutta jotenkin niin itsevarma.”

“En voi sietää häntä. Piste.”

“Huonoin esihenkilö, joka on ikinä ollut. Näin sen jo heti lähtömetreillä.”

On varsin inhimillistä, että joskus ärsyttää tai suorastaan sapettaa. Tämän jälkeen on kuitenkin tärkeää ottaa seuraava askel: “Mikä toisessa aiheuttaa ärsyyntymiseni? Mitä se kertoo minusta? Mitä voisin tehdä asialle?”

Samalla kun arvostelemme toista, tuomme esille ajatuksen toisen velvollisuudesta muuttua. Kun ongelmia tulee, käännämme helposti katseemme esihenkilöön tai johtajaan. Huonon johtamisen tai toisen huonon käytöksen taakse on helppo piiloutua, vaikka olisikin itse yhtälailla vastuussa vuorovaikutusongelmista.

Tavoitteena ainutlaatuinen työkaverikokemus

Kukaan meistä tuskin on luottamusta herättävä johtaja, asiantuntija, asentaja tai autonkuljettaja, jos ei kykene toimimaan hyvänä työyhteisön jäsenenä. Johtamis- ja asiakaspalvelutyössä vuorovaikutusta ei voi katkaista hetken mielijohteesta tai vain siksi, että toinen ärsyttää. Saman ajatuksen voi viedä myös työyhteisöön.

Vaikka kuinka yritämme, emme varmasti koskaan ymmärrä toisiamme täysin oikein. Tulemme väärinymmärretyiksi samalla kun huomaamme, että emme itsekään täysin ymmärrä itseämme. Tästäkin huolimatta, ja juuri tästä syystä, voimme tietoisesti pyrkiä vahvistamaan omaa vuorovaikutusvastuuta työyhteisössä tavoitteena ainutlaatuinen työkaverikokemus.