Vaikuta ja vaikutu: miten nostat tai lasket statusta?
Tulipa mieleeni asiakastilanne vuosien takaa. Olin menossa yhdessä kollegani kanssa tapaamaan asiakasta, jonka kanssa oli tarkoitus suunnitella yhteistä projektia.
Ovella vastassamme oli välitön ja hymyilevä mieshenkilö, joka toivotti meidät lämpimästi tervetulleeksi. Vaikka emme olleet tuttuja, tunnelma oli rento ja hyvinkin tuttavallinen. Kun palaveri alkoi, ilmapiiri muuttui virallisemmaksi. Keskustelimme asiallisesti asiakkaan tarpeista ja odotuksista samalla kun suunnittelimme tulevaa.
Tilaisuuden jälkeen sain palautteen kollegaltani. Hän kehotti minua kiinnittämään huomiota viestintääni, jonka hän oli tulkinnut asiakkaan ensikohtaamisessa liian tuttavalliseksi. Samalla hän perusteli palautteensa sillä, että kun keskustelen johtajien kanssa, minun täytyy olla uskottava. Ja uskottavuuteen ei kuuluu liiallinen tuttavallisuus ja lämpö, vaan tilanteenmukainen asiallisuus.
Palaute oli vaikuttava, koska muistan sen vielä näin monen vuoden jälkeen. Olenkin miettinyt itseäni eri tilanteissa. Vaikka palautteella on kyllä pointtinsa, toisaalta myös oma vuorovaikutukseni oli perusteltua. Asiakkaan lähetin oli säädetty matalalle statukselle ja oma vastaanottimeni vastasi samaan. Palaveritilanteessa on toki tärkeä nostaa statusta korkeammaksi, jotta minut otetaan asiantuntijana vakavasti. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että minun tulisi olla viileän asiallinen ja etäinen. Tärkeintä on, että osaan toimia tilanteen edellyttämällä tavalla, varsinkin jos tavoitteenani on vaikuttaminen.
Haluaako toinen jakaa tarinansa kanssasi?
Jokaisessa vuorovaikutustilanteessa arvioimme toistemme käytöstä omien odotustemme pohjalta. Asiakkaina, johtajina, esihenkilöinä, asiantuntijoina tai työntekijöinä. Vanhempina, lapsina, sisaruksina tai ystävinä. Tämä toimii myös vahvana pohjana sille haluammeko jakaa jotakin itsestämme tai ylittyykö, täyttyykö tai alittuuko asiakas- tai henkilöstökokemus. Kyse on asiantuntemuksemme lisäksi välittämästämme tunteesta ja sen jättämästä muistijäljestä.
Meillä kaikilla on kokemusta esimerkiksi palavereista, joissa muutama on äänessä ja osa hiljaa. Työpaikan yhteisissä kehittämistilaisuuksissa johtaja voi käydä avaamassa tilaisuuden ja lähtee sen jälkeen paikalta. Johtajan perustelu tälle on usein, että kukaan ei uskalla puhua, kun hän on läsnä.
On totta, että meillä on useimmiten taipumus katsoa johtajaa “ylöspäin”, mikä liittyy osittain ammattirooliin ja siihen liitettävään valtaan. Tämä voi hidastaa meitä ilmaisemasta ajatuksiamme ja osallistumasta yhteiseen kehittämiseen. Vaikka ilmiön taustalla on varmasti muitakin syitä kuin johtajan rooliin liitettävä status, voisi kuitenkin miettiä, mitä asialle voisi tehdä viestinnän ja vuorovaikutuksen keinoin.
Millaista statusta viestit?
Työelämä on täynnä stereotypioita. Liitämme usein tiettyihin työrooleihin ja ammatteihin eri statuksia, vaikka asia ei olekaan vuorovaikutustilanteissa mustavalkoista. Johtaja, juristi tai lääkäri viestivät ammatteina korkeampaa statusta. Matalampaa statusta viestivät kampaajan, siivoojan tai taiteilijan ammatit. Käyttämämme statusilmaisu on kuitenkin käytännön tilanteissa paljon monimuotoisempaa eikä statusjaottelu ammattien perusteella ole täysin totta tai perusteltua.
Kun viestit korkeampaa statusta, sinut voidaan kokea vakuuttavana asiantuntijana tai määrätietoisena johtajana, jonka sanaan on turvallista luottaa. Toisaalta varjopuolena sinut leimataan ehkä jyrääväksi besserwisseriksi, itsekkääksi ja omahyväiseksi diktaattoriksi tai kaiken luovuuden tukahduttajaksi.
Käyttämäsi matala status viestii helposta lähestyttävyydestä, empatiasta, arvostuksesta ja yhteistyöhalukkuudesta. Negatiivinen puoli on kuitenkin se, että joku voi tulkita sinut mielisteleväksi, alistuvaksi, araksi tai jopa epävarmaksi, jolla ei ole mitään annettavaa esimerkiksi päätöksentekotilanteessa.
Jokainen meistä käyttää erilaista statusviestintää eri tilanteissa, vaikka jompikumpi tyyli lieneekin meille tyypillisempi. Esimerkiksi korkeaa statusviestintää käyttävät kollegat voivat olla neuvotteluissa hyvinkin virallisia ja vapaa-ajalla suorastaan kavereita.
Johdon osallistuminen yhteiseen tekemiseen on vahva viesti ja parhaimmillaan hieno mahdollisuus edistää avointa ilmapiiriä ja vahvistaa luottamusta. Siksikin on perusteltua kiinnittää huomiota omaan viestintään ja laskea tai nostaa sitä tilanteen mukaan.
Nosta tai laske toisen statusta
Taitava viestijä osaa siis tunnistaa, milloin on aika laskea ja milloin nostaa statusta. Jos haluat vakuuttaa vahvaa statusviestintää käyttävän, nosta omaa statustasi viestinnän keinoin. Vahva statusviestintä rauhoittaa tilanteissa, joissa tarvitaan tilanteen haltuunottoa ja kirkkaita päätöksiä. Jos taas haluat saada ihmiset avautumaan ja jakamaan ajatuksiaan, pyri laskemaan omaa statustasi. Näin annat tilaa luovuudelle, ideoinnille ja oppimiselle.
Voit myös tietoisesti tukea toisen statuksen nostamista tai laskua.
Tapoja nostaa toisen statusta:
Kysy neuvoa tai lupaa, pyydä ohjetta
Tottele toista lisäkysymyksiä esittämättä
Osoita kiinnostuksesi toisen asiaan ja pyydä häntä kertomaan lisää
Ihaile toista ja hänen asiantuntemustaan
Puhuttele toista “tittelillä”
Pyydä anteeksi
Peräänny konfliktitilanteessa tai häviä pelissä tahallasi
Polvistu fyysisesti toisen eteen
Päästä toinen lähellesi
Näin lasket toisen statusta:
Vaihda nopeasti puheenaihetta
Puhu toisen päälle
Näytä kärsimättömältä ja kyllästyneeltä, haukottele
Pyydä toista tuomaan kahvia, sulkemaan oven, tulemaan tai poistumaan paikalta
Käytä sarkastista huumoria
Naura toiselle
Haasta riitaa
Pysy etäisenä tai tunkeudu toisen reviirille
Mitätöi ja vähättele toisen tekoja ja kokemuksia
Statusviestintä on elävää vuorovaikutusta, jossa oman ilmaisusi vaihtelut vaikuttavat toiseen ja toisinpäin. Siksikin on tärkeintä pyrkiä mukauttamaan omaa viestintää tilanteen mukaan. Varsinkin jos haluaa vaikuttaa ja tulla vaikutetuksi työelämässä ja vapaa-ajalla.
Mielenkiintoisia hetkiä johtamis- ja asiakasviestinnän parissa!
Terhi
P.S. Kirjoituksen lähteenä olen käyttänyt Simo Routarinteen mainiota teosta: Valta ja vuorovaikutus: Statusilmaisun perusteet.