Voisiko kehityskeskustelu olla uudistumisen yksi avain?

Tarvitaanko kehityskeskusteluja? Voisiko kehityskeskustelu olla edelleen yksi toimiva johtamisen työkalu organisaation uudistumiseen ja yksilöiden itsensä johtamisvalmiuksien kehittämiseen?

Tässä kolmiosaisen blogisarjamme ensimmäisessä jaksossa kerromme, miten ja minkä takia asiakkaamme ovat lähteneet uudistamaan kehityskeskusteluprosesseja.

Kehittämistä henkilöstölähtöisesti

Kehityskeskustelut ovat tärkeä osa useimpien organisaatioiden johtamisen ja osaamisen kehittämistä, vaikka keskustelua käydään aktiivisesti myös niiden niiden kyseenalaistamiseksi. Joskus keskustelut voidaan kokea hyödyttöminä ja irrallisena päivittäisestä johtamisesta. Yksilö- ja ryhmäkohtaisten tavoitteiden määrittely voi tuntua haastavalta ja ajan järjestäminen keskusteluihin suorastaan mahdottomalta. Tuttua monelle meistä, eikö totta?

Olemme saaneet olla mukana toteuttamassa kehityskeskustelukäytäntöjen uudistuksia yhdessä asiakkaidemme kanssa. Yleensä tarve kehittämiseen on tullut henkilöstöltä, sillä toisinaan kuuluvista nurinoista huolimatta, usea kokee keskustelut edelleen merkityksellisinä. Tämän takia lähdemme kehitystyössä liikkeelle yhdessä tekemisestä: on tärkeää, että prosessi tukee sekä työntekijöiden työhyvinvointia ja kasvua että organisaation kehittymistä liiketoiminnan kannalta oikeaan suuntaan.  

Työntekijöiden ja esimiesten kanssa tehdyn kehitystyön tuloksena on syntynyt paljon uutta. Kehityskeskustelulomakkeiden ja -oppaiden lisäksi olemme uudistaneet käytäntöjä kokonaisvaltaisesti. Joskus pieneltäkin tuntuvilla asioilla on iso painoarvo. Esimerkiksi sana kehityskeskustelu on usein korvattu paremmin asiaa kuvaavalla termillä, kuten tuumaustauolla, joka viestii paitsi uudistumisesta, antaa tilaa vahvemmin yksilölähtöiseen keskusteluun.

Ammattikehittäjä kuulee pinnan alle

Ammattikehittäjinä ja -valmentajina olemme toimineet fasilitoijina työpajoissa, joissa olemme luoneet uutta yhdessä henkilöstön ja esimiesten kanssa. Tärkeä osa kehitystyötä ovat olleet myös vuorovaikutteiset esimies- ja henkilöstövalmennukset, joissa on käyty aidosti kehittävää keskustelua eri näkökulmista. Ilmapiiri on ollut lähes poikkeuksetta eteenpäin katsova. Mielestämme sekä esimiehet että työntekijät haluavat lähtökohtaisesti tehdä parhaansa saadakseen aidosti hyvän keskustelun. On kuitenkin varsin inhimillistä, että kehityskeskustelu ei aina onnistu. Siksikin keskustelutaitoja voi ja kannattaa treenata.

Johdon ja esimiesten sitoutuminen kehityskeskustelujen laadun parantamiseen vie asiaa roimasti eteenpäin. Samalla kun yksilöt ja ryhmät kehittyvät, kehitetään myös organisaation kulttuuria. Asiaa kuvaa osuvasti erään esimiehen sanat:

”Meidän yrityksessä kehityskeskustelu on mahdollisuus, jota emme jätä käyttämättä. Tämä on tärkeä työkalu, jolla edistämme joukkueemme työhyvinvointia ja kyvykkyyttä. Meille kehityskeskustelu on yksi avain uudistumiseen.”

Seuraavassa blogissamme annamme konkreettisia vinkkejä, mitä kehittämistyössä kannattaa huomioida.

Blogikirjoitus on tehty yhteistyössä Axicon Tiia Kallion kanssa.