Valmentava johtaminen vaikeissa tilanteissa - roustausta vai oppimiskeskustelua?

Valmentavan johtamisen taidot näkyvät erityisesti haastavissa työtilanteissa, joissa annetaan ja vastaanotetaan palautetta. Näissä hetkissä ratkaistaan, tuetaanko vahvemmin oppimista vai ennemminkin puolustautumista.

Kahvipöydästä kokoushuoneeseen – mitä vuorovaikutukselle tapahtuu?

Valmentavan johtamisen valmennuksissa puhumme osallistujien kanssa usein siitä, miten tärkeää on luoda toimintakulttuuria, jossa voidaan oppia yhdessä: onnistumisista, virheistä, itsestämme ja toisistamme. Harjoittelemme valmentavaa ohjaustyyliä yhteisissä sparrailuissa ja niiden jälkeisissä reflektioissa.

Usein toteamme, kuinka epävirallisissa työtilanteissa, kuten kahvipöytäkeskusteluissa, yhteinen keskustelu soljuu eteenpäin rennosti ja ajattelua haastaen. Tunnelma on välittävä, vaikka puhuttaisiinkin vaikeista aiheista. Samalla annetaan ja vastaanotetaan myös palautetta. Tilanteessa on psykologista turvallisuutta. Vuorovaikutus usein kuitenkin muuttuu, kun siirrytään ns. virallisiin työtilanteisiin. Tällöin korostuvat nopeasti erilaiset työpaikan rooleihin, kulttuuriin, valtaan ja statusilmaisuun liittyvät ilmiöt.

Miksi rakentava vuorovaikutus voi olla vaikeaa haastavassa tilanteessa?

Työelämässä tulee väistämättä eteen tilanteita, joissa tehdään virheitä tai kaikki ei suju, niin kuin on sovittu. Näissä hetkissä esihenkilön ja johdon tapa ottaa asia puheeksi voi ratkaista paljon: syntyykö tilanteessa luottamusta rakentava, kaksisuuntainen palautekeskustelu, vai jääkö toiselle kokemus "roustauksesta", kuulusteltavana olemisesta? Millainen muisti- ja tunnejälki tilanteesta jää? Lujittaako se esihenkilön ja työntekijän välistä ihmissuhdetta? Tai millaista vuorovaikutuskulttuuria tilanne rakentaa?

Ihminen reagoi epävarmaan tai uhkaavaan tilanteeseen usein puolustautumalla. Kun keskustelutilanne muuttuu arvostelevaksi tai yksipuoliseksi, nousevat helposti suojakilvet: yksi vetäytyy, toinen puolustautuu ja kolmas kokee noloutta. Tällainen vuorovaikutus ei rakenna luottamusta ja psykologista turvallisuutta, vaan rikkoo sitä. Tällöin palaute ei myöskään vaikuta toivotulla tavalla.

Puheeksi ottaminen ilman syyllistämistä

Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen ja palautteen antaminen on tärkeä osa esihenkilötyötä. Kuitenkin tapa, jolla se tehdään, ratkaisee mitä tilanteesta opitaan. Valmentava johtaminen tarjoaa tähän hyviä keinoja.

Vaikka haastavissa tilanteissa vaaditaan jämäkkyyttä ja asioiden selkeää johtamista, se ei tarkoita, että inhimillisyys pitäisi jättää oven ulkopuolelle. Päinvastoin. Useimmiten tarvitaan juurikin vahvaa, mutta empaattista läsnäoloa, joka auttaa toista rauhoittumaan ja näkemään askeleen eteenpäin, ei vetäytymään tai puolustautumaan suojakuoreensa.

Miten rakentaa valmentava palaute- ja oppimiskeskustelu käytännössä?

Palautekeskustelun tavoitteena ei ole välttää vastuuta tai silotella asioita, vaan käsitellä ne rakentavasti, inhimillisesti ja tulevaisuuteen suuntautuen. Voit osoittaa jämäkän arvostavaa vuorovaikutusta:

• Olemalla aidosti läsnä. Virittäydy tilanteeseen. Kiinnitä huomiota omaan energiaasi, puhetapaasi ja kehonkieleesi. Niillä on tilanteessa jopa isompi merkitys kuin sanoillasi.

• Viestimällä valmentavasti. Kysy ja kuuntele, mutta älä kuulustele. Siedä hiljaisuutta ja anna toiselle mahdollisuus tulla kuulluksi. Johda keskustelua, mutta älä dominoi liiaksi.

• Osoittamalla, että välität. Ole tilanteessa tosissasi ja huolissasi, mutta älä syyllistä. Tuo esiin se, että haluat auttaa ja tukea, et vain löytää syyllistä.

• Pitämällä fokuksen tulevaisuudessa. Menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta siitä voidaan oppia. Ohjaa keskustelu siihen, miten tästä mennään eteenpäin.

Kun vuorovaikutus muuttuu roustaamisesta vastavuoroiseksi keskusteluksi, rakennetaan kulttuuria, jossa virheitä ei pelätä vaan niistä opitaan yhdessä. Samalla myös luottamus, arvostus ja ihmissuhteet vahvistuvat.

Johtajuus ei ole kontrollia, vaan kohtaamista. Siinä missä “roustaus” loitontaa ihmisiä, vahvistava kaksisuuntainen palautekeskustelu avaa tilaa luottamukselle ja oppimiselle. Tämä kysyy osapuolilta sisäistä rohkeutta ja kypsyyttä keskustella rakentavasti. Tulevaisuutta rakennetaan yhdessä.

Johtamisviestintä, palautekulttuuri ja valmentava vuorovaikutus näkyvät arjen kohtaamisissa joka päivä. Jos haluat kehittää niitä tietoisemmin, jatkan mielelläni keskustelua!

Kerron myös aiemmassa blogissani statusviestinnästä ja sen vaikutuksesta erilaisissa kohtaamistilanteissa.