Työelämän ihmissuhteet ja sosiaalinen vaihto: mistä arjen yhteistyö rakentuu?
Asiakas-myyjä-suhteet, työntekijöiden ja esihenkilöiden väliset suhteet, työkaverisuhteet, yhteistyökumppanuudet tai verkostosuhteet ovat keskeinen osa arkea kaikissa organisaatioissa. Työelämän ihmissuhteiden vaikutus heijastuu yksilöiden hyvinvoinnista tiimien toimivuuteen, asiakassuhteiden laatuun ja koko yrityksen tai organisaation tuloksellisuuteen.
Oma kiinnostukseni työelämän ihmissuhteisiin syntyi jo vuosia sitten kun tein gradua asiakassuhteiden kehityksestä. Syvennyin aiheeseen uudelleen keväällä 2025 Aikuiskasvatustieteen kandidaatin työssäni, jossa tutkin sosiaalista vaihtoa työkaverisuhteissa. Laadukkaiden ihmissuhteiden voima näkyy myös käytännössä sekä asiakkaitteni että omassa työssäni.
Mitä tarkoittaa sosiaalinen vaihto?
Sosiaalinen vaihto tarkoittaa yksinkertaistetusti toimintaa, jossa yksilöt tarjoavat toiselleen hyötyä ja lisäarvoa oletuksella, että he saavat sitä itse takaisin ilman virallista sopimusta asiasta. Tämä voi näkyä esimerkiksi tiedollisena, sosiaalisena ja materiaalisena vaihtona.
Sosiaalisen vaihdon teoria (Social Exchange Theory, SET) on keskeinen ihmissuhteita, sosiaalista vuorovaikutusta ja sosiaalisia rakenteita tarkasteleva teoria, jota on hyödynnetty laajasti erilaisissa yhteiskuntatieteellisissä, organisaatio- ja johtamistutkimuksissa.
Sosiaalisen vaihdon elementtejä työelämän ihmissuhteissa
Sosiaalista vaihtoa voi tarkastella työelämän ihmissuhteissa esimerkiksi kuudesta eri näkökulmista.
1. Aineellinen ja aineeton vaihdanta
Yksilöiden välinen vaihdanta voi olla aineellista (esim. palvelukset, resurssit, apu) tai aineetonta (esim. tuki, ystävällisyys, empatia). Työarjessa aineellinen vaihdanta näkyy esimerkiksi siinä, kun kollega auttaa raportin viimeistelyssä kiireen keskellä. Aineeton vaihdanta on puolestaan esimerkiksi sitä, että työkaveri kannustaa, kiittää tai tukee haastetilanteissa. Sekä aineellinen että aineeton vaihdanta vahvistavat yhteistyötä ja lisäävät hyvinvointia ja tuloksellisuutta.
2. Vastavuoroisuus
Vastavuoroisuus on merkittävä lähtökohta ihmissuhteen jatkuvuudelle ja syventymiselle. Se perustuu odotukseen, kun annan, myös saan. Vastavuoroisuus toimii myös pohjana sosiaalisella vertailulle, jossa yksilöt arvioivat omaa rooliaan ja sitoutumistaan tilanteeseen suhteessa toisiin. Vastavuoroisuus on perusta kestävälle yhteistyölle. Jos esimerkiksi esihenkilö joustaa työntekijän aikatauluissa, työntekijä on usein valmis venymään takaisinpäin kiireen hetkellä. Kokemus oikeudenmukaisesta vaihtosuhteesta sitouttaa sekä yksilöitä, tiimejä tai asiakassuhteita.
3. Valta
Työelämän ihmissuhteissa valta on tärkeä suhteen tasapainoa ja laatua määrittävä elementti. Valta työelämän ihmissuhteissa syntyy usein osaamisesta tai riippuvuussuhteista. Lähtökohtaisesti henkilöllä, joka on vähemmän riippuvainen toisesta, on enemmän valtaa. Henkilöiden välinen matala valtaetäisyys ennustaa aktiivista sosiaalista toimintaa. Esimerkiksi työkaverisuhteissa valta korostuu erityisesti tilanteissa, joissa se ei ole tasapainossa. Epätasapaino voi aiheuttaa kitkaa ja heikentää henkilöiden välistä luottamusta. Kun valtaa käytetään avoimesti ja rakentavasti, se tukee oppimista ja yhteistyötä. Laadukkaissa ihmissuhteissa valtaa pyritään myös tasapainottamaan.
4. Luottamus
Luottamus voidaan jakaa ehdolliseen ja ehdottomaan luottamukseen. Kun ihmissuhde on uusi tai ei kovin syvä, korostuu yleensä aineellisen vaihdan ja ehdollisen luottamuksen merkitys. Tutustumisen myötä korostuu aineettoman vaihdannan merkitys. Tällöin tunnetason sitoutuminen on vahvempaa (ehdoton luottamus). Luottamus rakentuu pienistä teoista. Kun kollega hoitaa sovitut asiat täsmällisesti, syntyy ehdollista luottamusta. Toistuvien kokemusten myötä suhde syvenee ja luottamus muuttuu ehdottomaksi, tiedetään, että toinen toimii suoraselkäisesti. Tutkimukset myös osoittavat, että luottamukseen perustuvat suhteet lisäävät arvostusta ja tukevat positiivista työidentiteettiä.
5. Sosiaaliset normit ja odotukset
Sosiaaliset normit ohjaavat voimakkaasti sosiaalista vaihdantaa. Normien välinen yhteensopivuus edistää sosiaalista vaihtoa kun taas ristiriita normien välillä hidastaa sitä. Jokaisella työyhteisöllä on omat kirjoittamattomat säännöt. Hybridityössä esimerkiksi osa tiimistä voi odottaa nopeaa reagointia viesteihin, kun taas toiset toimivat toisenlaisella aikataululla. Yhteiset pelisäännöt ja avoin keskustelu auttavat ehkäisemään väärinkäsityksiä ja vahvistavat yhteistyötä.
6. Organisaatiokäytänteet
Organisaatio voi tukea sosiaalista vaihtoa monin tavoin. Viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittäminen on merkittävä tekijä, jolla organisaatio voi tukea sosiaalista vaihtoa. Mentorointiohjelmat, joissa kokeneet työntekijät jakavat osaamistaan uusille, on yksi hyvä esimerkki tilanteesta, jossa molemmat osapuolet hyötyvät: osapuolet jakavat tietoa ja arvostusta toisilleen. Myös laadukkaat tiimipalaverit ja sparraushetket tai palautekulttuurin kehittäminen lisäävät luottamusta ja parantavat vuorovaikutusta. Viestinnän avulla voidaan myös lisätä eri osapuolten tietoa tilanteen kokonaiskuvasta, työn vaikuttavuudesta sekä vahvistaa yhteistyömahdollisuuksia. Erilaisia ja täysin uudenlaisia yhteistyömalleja kannattaa kehittää ja kokeilla yhdessä.
Lopuksi haluan muistuttaa, että vaikka sosiaalisen vaihdon teorian avulla voidaankin selittää monia sosiaalisia ilmiöitä jälkikäteen, sen avulla on kuitenkin rajoitettua tehdä tarkkoja ennusteita tulevasta käyttäytymisestä työelämän eri tilanteissa. Sosiaalinen vaihto on kuitenkin yksi ja usein vähemmän puhuttu näkökulma työelämän ihmissuhteiden vahvistamiseen sekä yksilö-, tiimi- ja organisaatiotasoilla.
Kirjoituksen lähteet:
Vesterinen, Terhi. (2025). Työkaverisuhteet ja sosiaalinen vaihto asiantuntijatyössä. Aikuiskasvatustieteen kandidaatin työ. Jyväskylän yliopisto.
Chernyak-Hai, L. & Rabenu, E. (2018). The New Era Workplace Relationships: Is Social Exchange Theory Still Relevant? Industrial and Organizational Psychology, 11(3), 456–481.
Cropanzano, R., Anthony, E., Daniels, S. & Hall, A. (2017). Social exchange theory: A critical review with theorethical remedies. Academy of management annuals, 11 (1), 479-516.
Miten sosiaalinen vaihto toteutuu omassa työssäsi tai työpaikkasi ihmissuhteissa? Ovatko vaihdannan hyödyt tasapainossa vai jääkö joku osapuoli antajan rooliin?
Jos haluat kehittää työyhteisösi vuorovaikutusta ja yhteistyötä systemaattisemmin, autan mielelläni vaikkapa coachingin tai konsultoinnin avulla. Myös Taitava Liiderin sivuilta löydät sisältöä yhteistyön ja työkaverisuhteiden vahvistamiseksi.